Miksi juuri minä? Miksi minuun sattuu? Miksi tulevaisuus näyttää mustalta? Voiko tästä parantua?

”Mun aikuisiän masennusjaksot on aina selittynyt jollain – tätä lukuunottamatta. Viimeksi tunsin näin vuosi sitten. Silloin olin fyysisesti rikki. Oikeastaan se syksykin oli vaikea ja nyt olen tässä ahdistuksen ja itsetuhoisten ajatusten kanssa. 

Edellinen tällainen oli silloin, kun tulevaisuus oli epävarma. Mutta näin voimakkaita toiveita kuolemasta mulla ei ole ennen ollut. Tai näin kovaa halua satuttaa itseäni. Mun lääkitystä muutetaan, josko sekin alkais auttaa?

Vaikea uskoa, että selviän. Olo on musta ja iloa tuottavia asioita vähän. Ja niitä voimia jaksaa – minimaalisesti. En saa otetta elämästä – en näe merkitystä olemassaolooni. Mun sisin itkee taukoamatta, oikeita kyyneleitä ei ulos tule. On vaikea yrittää, kun ei jaksa.

Mutta olen hakenut apua. Pelkään juoda viiniä, koska silloin haluan satuttaa itseäni enemmän. Keräsin rohkeutta ainakin kaks viikkoa, että sain lääkäriajan varattua. Ja senkin sillä verukkeella, että mun lääkitystä nostettaisi. Mut sitä muutettiin. 

Mun aloitekyky on ihan nollissa, mutta yritän sen verran ku jaksan. Jos jaksan. Rehellisyyden nimissä oon naarmuttanut mun jalkaa ja vaan siks, että paha olo päästä katoaisi. Mutta se ei katoa.”

Näin kirjoitin päiväkirjaani kesällä 2018. Muistan tuon hetken ja toivottomuuden. Muistan tuon ahdistuksen. Onneksi tie paranemisen polulla on aloitettu ja tuo itsensä satuttamisen tarve on kadonnut lähes olemattomiin. Ja ei, en ole satuttanut itseäni edelleen, mutta toivottomina hetkinä mielessä käy äärimmäiset keinot päästä pahasta olostaan eroon. Kuljen kohti valoisaa tulevaisuutta, jossa on jo ripauksia toivoa. Eniten olen kiitollinen sille osalle itseäni, joka päätti hakea apua.

Muista, että apua on saatavilla ja myös sinä voit saada sitä. Jos et muualle keksi hakeutua, niin päivystyksessä osaavat myös auttaa. Ota kuitenkin ensisijaisesti yhteyttä oman alueesi terveydenhuoltoon, yksityiselle terveysasemalle tai ylitsepääsemättömissä itsetuhoisissa syvyyksissä päivystykseen. Sinulla on toivoa, sinulla on mahdollisuus.

Sinä olet arvokas. ❤