Kohti normaalia elämää

Terapiaa on nyt takana reilu kuukausi ja olen hieman yllättynyt, ettei suurempia takapakkeja ole vielä ilmennyt. Mutta onneksi näin! Olemme keskittyneet arjen hallintaan ja aktiivisuuden lisäämiseen, jotta toipuminen voisi todella alkaa. Ja onhan tässä jotain tapahtunutkin. Aktiivisuus on lisääntynyt pienin askelin ja asia kerrallaan. Eihän tässä onneksi odoteta sitä, että paranisin heti ja nyt.

Aktiivisuutta olen arkeen lisännyt kotitöiden avulla, mutta lähestyvä joulu on saanut myös luovuuden heräämään. Terapeuttini ehdotti joulukorttien tekoa, mutta tuskin sellaisia lähettelen tänäkään vuonna. Luovuus on näkynyt viime aikoina muilla tavoin: kalenteriaskartelussa ja lankakerien seassa. Kotona ovatkin puikot heiluneet ahkerasti. Kyse on käsitöistä – virkkaamisesta ja neulomisesta. Puikoilta on tipahdellut erinäisiä yleishyödyllisiä juttuja: lapaset, kestovanulappuja, villasukkia ja tiskirättejä.

Olen luonteeltani aina ollut sellainen, että innostuessani jostain ja sitoudun siihen 110%:sesti. Innostus tosin kestää määrittelemättömän ajan – usein se lopahtaa ennen kuin oikeastaan alkaakaan. Tällä hetkellä arjessani näkyviin virkkaukseen, neulomiseen ja kalenteriaskarteluun ei näytä juuri nyt kiinnostus lopahtavan.

Keväällä virkatut puput valtasivat kotimme.

Haluaisin olla ihminen, joka tekee käsitöitä ja harrastaa sitä oikeasti. Minun mainitsemani käsityöharrastus on aina ollut sellaista ON/OFF-juttua. Keskittyminen ei kanna yleensä toista villasukkaa pidemmälle ja mulla on lankakorissa ainakin kolme paritonta villasukkaa. Yhdet villasukat sain tehtyä muutamia vuosia sitten ja ne ovat käytössä lähes päivittäin. Viime viikkoina luomani villasukat sain valmiiksi parina, mikä on sinänsä jo suuri saavutus!

Tämän syksyn lapaset ovat tummanvihreän ja luonnonvalkoisen värimaailmasta.

Hauskaa on, että jouduin satsaamaan uusiin lankakeriin ja löysinkin Tokmannilta edullisia lankoja. Bambun ja puuvillan sekoitelankaa olen käyttänyt kestovanulappuihin ja tiskirätteihin, kun taas villan ja polyamidin sekoitelankaa olen käyttänyt villasukkiin ja lapasiin. Tahti näissä virkkaus- ja neulomisprojekteissa on ollut ripeä ja lapas- tai villasukkapari tipahtaa puikoilta kahdessa päivässä. En kuitenkaan ota näistä stressiä vaan teen silloin, kun hyvältä tuntuu. Tällä hetkellä se on aika useasti siis.

Kun edelleen elän tässä Big Brother-kuplassa, tulee BB:n 24/7:n aikana virkattua/neulottua melko paljon. Ja toisaalta on hyvä, että saa jotain aikaan samalla, kun seuraa asukkaiden kommelluksia. Onhan tässä syksyssä myös Greyn Anatomiaa, Temptation Islandia, Suurinta Pudottajaa, Selviytyjiä ja noh, melkein mitä vain. Rentouttavaa, keskittymistä vaativaa ja ahdistusta poistavaa tekemistä.

Halauksia teidän kaikkien syksyyn!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s