Talviunilla.

Jatkuva harmaus tuntuu muuttavan myös minut harmaaksi, vaikka toimintakyky on maltillisesti kohonnut. Vesisade huuhtoo mieleni pieniä aurinkoja ja tuo tilalle tasaisen harmaan peitteen kuin eläisi sumun keskellä. Stressitasoa harmaus ei ole nostanut, kun siihen on suhtautunut inhimillisesti. Ihmistenkin pitäisi nukkua talviunta. Mielen pienet auringot nostavat päätään, kun kahtena päivänä on valkoinen maa. Lumi teki harmaudesta siedettävämpää ja maalasi harmaata vaaleammaksi. Kunnes vesisade tuli ja nieli alleen sen pienen toivon ja auringon, joka jo mielessä asusti.

Ainon synttäripäivä, jo 11. kerran. ❤️

Terveisiä siis täältä! Blogi päivittyy hiljalleen ja maltillisesti, mutta on yhä olemassa. Harmaus on lamaannuttanut toimintakykyä ja olen keskittänyt toimimisen neulomiseen sekä kalenteriaskarteluun. Lista teksteistä, jotka haluan täällä julkaista, kasvaa ja tartun niihin aina silloin, kun hyvältä tuntuu. ❤️

Muistakaa nähdä valoa tässä harmaassa syksyssä ja keskittyä positiivisiin asioihin. Ja ennen kaikkea, olla armollisia itsellenne. ❤️

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s