Flunssaa ja muita kuulumisia

Sairastuvalta terveisiä! Sain perjantaina diagnoosiksi lääkäriltä korvatulehduksen ja moni on sanonut, että se on lasten tauti. Joten ikinuori pitää kiinni lapsenomaisuudestaan. Ja tietysti oikeudestaan nukkua pehmolelu kainalossa. Nyt alkaa jo olo helpottaa, tuskaisinta oli viime viikolla.

Se, että olen halunnut nyt kipeänä nukkua pehmolelun kanssa, on tapa joka jäi kesältä 2014. Olin tuolloin muutaman yön osastolla sairaalassa. Kuvan Lempi-lammas on ostettu tuolla reissulla unikaveriksi, kun olin yksin ja kaukana kotoa. Nyt flunssaisena unikaverina on ollut Peksi-yksisarvinen Lempi-lampaan paikkaa pitämässä. Tuo parisuhteeni toinen osapuoli vähän ihmetteli tätä, että haluan nukkua pehmolelu kainalossa. Ihmettelystä huolimatta hän ymmärsi, että se tuo jonkinlaista lohtua tämän flunssan keskellä. Mutta en silti joka yö tule tulevaisuudessa raahaamaan pehmoleluja sänkyyn nukkumaan.

Ja muihin kuulumisiin! Elämä on täällä heitellyt ja koetellut pientä kulkijaa. Tulevaisuus näyttää toisinaan mustalta, mutta toivoa on masennuksen parantumisesta. Sellaiset huonot päivät ovat tyypillisiä kenelle tahansa, mutta en osaa suhtautua niihin itse samalla tavalla. On hankalaa, kun kaikki huonot tai hankalat tilanteet yrittää selittää sairaudella. Tästä keskustelin tänään myös sairaanhoitajan kanssa, joka muistutti olemaan itselle armollinen. Sitä yritän edelleen olla itselleni ja muille.

Terapia on alkanut ja toipumisen tie on alulla. Emme ole vielä käsitelleet niitä hankalimpia asioita, mutta uskon sen olevan melkoisen raskas matka. En stressaa sitä kuitenkaan etukäteen vaan matkaan päivä kerrallaan ja yhtälailla terapiakäynti kerrallaan. Nyt olemme käsitelleet asioita, jotka auttavat arjessa. On mieltä avartavaa sanoa asioita toiselle ääneen ja samalla tajuta, että on ajatellut tai toiminut ehkä liikaa tunteen edellä. Tässä on kehittymisen paikka – ja näin ollen uudelleen oppimisen paikka. Parantuminen on yhtä oppimista – elämän uudelleen elämään oppimista. Se on varmasti sen arvoista.

Tunteiden säätely on edelleen haaste itselleni ja kuljen liikaa tunne edellä. On muistuteltava itselleni, etteivät tunteet ole tosi asioita vaan ohi meneviä tunnetiloja. Tunne edellä 29 vuotta eläneenä on todella hankalaa yrittää huomioida tunteita vain vähän ja toimia niitä vähemmän huomioiden. Tunteet tulevat kuulumaan elämään ja niitä on opittava hallitsemaan.

Tasapaksulta ja harmaalta tuntuva arki vie voimia, mutta olen jaksanut silti olla hivenen sosiaalinen ja osallistuva. Kerron teille myöhemmin niistä isoimmista siisteistä jutuista, joissa olen viime aikoina ollut mukana. Nyt vie voiton flunssa ja kylmät varpaat. Taidan siis sukeltaa peiton alle.

Koittakaa pysyä terveinä ja nauttia syksystä. ❤

Kokemukseni DKT:sta

Tämän kirjoituksen kirjoittaminen on ollut vaikeaa ja hankalaa sen vuoksi, että kokemukseni on ollut hyvin henkilökohtainen ja osuu minun kipupisteisiini. Yritän pysyä asiassa ja saada tämän julkaistua ja aloitettua kirjoitusta uusimmista käänteistä.

Kirjoituksen otsikko voi herättää ihmetystä, mutta ei hätää! Avaan teille käsitettä, josta tänään ajattelin kertoa kokemuksiani. DKT on lyhenne sanoista dialektinen käyttäytymisterapia ja tätä psykoterapiamuotoa käytetään esimerkiksi epävakaan persoonallisuushäiriön sekä erilaisten tunteiden säätelyn vaikeuksien hoitoon. Tämän käyttäytymisterapian tavoitteena on muutos, jonka kautta yksilö pystyisi luopumaan vanhoista toimintamalleista, jotka ovat olleet hänelle haitallisia ja hän oppisi uusia toimivampia käyttäytymismalleja. Lyhyesti DKT pitää sisällään erilaisten tunne-elämän taitojen opettelua kuten ahdingon hallitsemista, tunteiden tunnistamista ja tunteiden säätelyä sekä tietoisuutta, hyväksyntää ja muutokseen tähtäävää työskentelyä. Jos aihe kiinnostaa, voit lukea DKT:sta lisää täältä. Pääsin siis itse mukaan kymmenen tapaamiskerran taitoryhmään, joka on todella vain pintaraapaisu tästä kokonaisuudesta. Nämä tapaamiset ovat jo olleet ja menneet, mikä hieman harmittaa. Aika kului todella nopeasti, vaikka aluksi kymmenen viikkoa kuulosti toooodella pitkältä ajalta.

Ensimmäisenä on muistutettava teitä, että kunnioitan taitoryhmän salassapitovelvollisuutta. Kerron siis vain omasta kokemuksestani ja omista havainnoistani, enkä voi puhua kenenkään muun puolesta. Itse siis koen, että näistä taidoista on ollut minulle hyötyä ja aion harjoitella näitä taitoja myös tulevaisuudessa. Toiveena tietysti on, että pääsisin mukaan pidempään DKT-terapiaohjelmaan, mutta aika näyttää. Pidempi terapiaohjelma kestäisi kaksi vuotta ja sen kautta olisi vertaistukea ja tukea siihen, että opetellaan uusia taitoja.

Muistan ensimmäisiltä tapaamiskerroilta käsitteen viisas mieli. Viisas mieli on siis järjen ja tunteiden kultainen keskitie, jolloin toiminta ei ole ainoastaan tunteiden tai järjen varassa. Konkreettisena esimerkkinä tästä muutamia viikkoja sitten kaupassa tekemäni päätös viisaan mielen avulla: ”Löysin ihanat washiteipit ja olisin halunnut ostaa ne itselleni. Nappasin teipit koriin ja kuvittelin itselleni sen tunteen, kun pääsen käyttämään noita teippejä kalenteriaskartelussa. Kuljin kaupassa, teipit korissani, ja tajusin, ettei minulla ole niihin varaa. Ajattelin asiaa myös pidemmälle ja pääsin ajatuksissani kotiin, jossa odottaa 100 erilaista washiteippirullaa. Haettuani koriin ne tarvikkeet, joita lähdin hakemaan, palautin teipit takaisin omalle paikalleen.” Jos olisin tehnyt päätöksen kuten aikaisemmin, olisin ostanut teipit siitä huolimatta, ettei niihin oikeasti olisi ollut varaa.

Läsnäolo ja taidot käsitellä tunteita sekä niistä syntyviä reaktioita, ovat olleet omalta osaltani keskiössä ja osoittautuneet tärkeiksi taidoiksi. Läsnäolotaidot, eli se kuuluisa mindfulness, on ollut avainasemassa DKT:n ajan. Näitä taitoja yritän pitää yllä ja keskittyä juuri tässä olevaan hetkeen. Toiset pitävät sitä ehkä ”huuhaana”, mutta ainakin kohdallani tämä toimii ja tuntuu arkea helpottavalta. Muita tärkeitä taitoja ovat olleet STOP- ja TIPP-taidot. Kyky siis pysähtyä, tarkastella asiaa eri näkökulmista ja lievittää ahdistusta.

Ehkä summa summarum – sain kymmenen kerran taitoryhmästä paljon taitoja, uusia ystäviä ja kokemusta siitä, että tästä voisi selvitä. Elämän mittainen matka on aika alussa, mutta yritän selvitä tästä voittajana.