Haluan kertoa teille, kuka minä olen. Ja miksi olen täällä antamassa kasvot masennukselle? Ajattelin ensin, että pysyisin piilossa kirjoitusten takana, mutta tuntuu luonnolliselta kertoa, kuka täällä kirjoittaa. Aihe ei kuitenkaan ole millään tavalla mediaseksikäs tai iloinen. Osa lähipiiristäni tietää, että olen yrittänyt pitää blogia ainakin kolme/neljä kertaa ja jokaisena kertana se jokin on pysäyttänyt minut. Olen luonut itselleni jonkinlaisen muurin, jota en ole siinä jatkamisen hetkessä pystynyt murtamaan ja jatkamaan kirjoittamista sen jälkeen.

Mutta siis minä! Sosionomiksi itsensä lukenut 28-vuotias nuorehko aikuinen yksilö. Väitän, että olen viettänyt masennuksen kanssa viimeiset vuodet – ainakin 4-5 vuotta. Ensimmäisinä vuosina hain apua ja sain sitä mutta jäin silti tyhjän päälle. Oma aktiivisuus korostui avun hakemisessa ja muodosti muka ylitsepääsemättömän esteen, jota en saanut suoritettua. Mutta nyt, tässä harjoittelen uudelleen elämistä ja yritän parantua. Aikaahan tämä tulee viemään, mutta yritetään!

Mitä muuta minusta? Elämäni valona on ollut viimeiset 10 vuotta koirakaveri. Kipuilin yksinäisyyttä viimeiset 9 vuotta, kun parisuhdetta ei vain ollut – olin kaikki mielestäni hyvät vaihtoehdot pelästyttänyt pois luotani. Kerta toisensa jälkeen jäin tyhjän päälle ja yksin, jolloin oli todella vaikeaa uskoa, että riittäisin jollekin tällaisena kuin olen. Tuo tilanne muuttui viime vuoden syksyllä, kun löysin rinnalleni kumppanin, jonka kanssa haluan matkata samaa polkua. Kaikki tämäkin lähti siskon vitsistä, mutta palataan aiheeseen mahdollisesti myöhemmin.

Ja muuta? Olen ollut työnarkomaani viimeiset vuoteni ja tehnyt työni eteen kaiken. Hautasin itseni työhön, jotten ehtisi miettiä omia ongelmiani. Olin valmis tekemään ylitöitä ja joustamaan joka tilanteessa. Rakastin työtäni, josta jouduin masennuksen vuoksi jäämään sairauslomalle. Se, koska palaan töihin tai mitä tulen tekemään, ei ole huolenaiheeni nyt. Enkä pohdi sitä tässä en enempää.

Olen listannut harrastuksiani, jotka muuttuvat mieleni mukaan usein. Mutta muutamat ovat jääneet, vaikka taukoja on otettu niistäkin määrittelemättömiä kertoja.

• Kalenteriaskartelu, jota voisi kutsua kalenterituunaukseksi. Siis paperikalenterin koristelua tarroin, teipein ja piirtämällä. Tapoja on yhtä monta kuin tuunaajaakin. Ehkä sekin tulee löytämään tiensä johonkin kirjoitukseen? Mutta, löysin vertaistueksi kalenterihulluudesta ryhmän Kalenterimania, jonka löydät tämän linkin takaa!
• Pokemon go – tuo aaltoileva harrastus, joka kehittyy pelin kehittymisen seassa. Lenkkejä koiran kanssa siis piristävät Pokemonin metsästysreissut, muiden pelaajien kanssa käydyt raidit ja tehtävien suorittaminen. Tästäkin mulla oli reilun vuoden tauko, mutta viime kesänä jatkoin tätä uudelleen. Ja kannatti!
• Kirjoittaminen, jonka muoto määräytyy fiiliksen mukaan. Eniten saan kirjoitettua runoja ja päiväkirjaa, muttei tarinoiden kertominenkaan tunnu tuottavan vaikeuksia – kun iskee inspiraatio, niin saatan kirjoittaa monta päivää putkeen (joo, välissä unta ja ruokaa sekä koiran lenkittämistä). Ja tämä blogi on yksi sen muodoista!
• Käsityöt. Olen todellinen ON/OFF-suhteen käsitöihin muodostanut, mutta luovuus ilmaantuu toisinaan paikalle. Virkkaus, neulominen, palapelit, maalaus, piirtäminen… Sellaisia, joita saan ainakin joskus aikaan. Vaihtelevalla menestyksellä ja inspiraatiolla, mutta ainakin kerran vuodessa!
• Vesijumppa/vesijuoksu. Alunperin kävin edesmenneen isoäitini kanssa vesijuoksussa ja -jumpassa, mutta nykyisin käyn siellä epäsäännöllisesti. Fiilis iskee toisinaan, mutta viime aikoina on ollut vaikea lähteä kotoa uimahalliin. Anyway, siskoni on ollut tässä mukana ja urhollisesti patistanut minua mukaansa uimaan. Ja oon tykänny!
• Uusimpana kirjeenvaihto ja postcrossing! Mulla on kaks kirjekaveria ja postcrossing on siis lyhykäisyydessään sitä, että lähetetään kortteja toisille ympäri maailmaa. Voin kirjoitella teille vaikka harrastuksista erikseen, jos kiinnostuitte.

Ehkä teillä on nyt jonkinlainen kuva siitä, kuka minä olen? Kysykää, kommentoikaa, ihmetelkää – mä vastaan vointini mukaan!